There never was a saint with red hair

Lauantaina pääsin vihdoinkin kampaajalle, on ehkä parhaita tapoja viettää aikaa istua kampaamon tuolissa lipittäen kahvia, lukien lehtiä ja antaessa vaihteeksi jonkun muun huolehtia omista hiuksista. Ajattelin kasvattaa takaisin oman hiustenvärini, joten pyysin värjäämään hiukseni niin lähelle omaa väriäni kuin mahdollista. Lopputuloksesta tuli hiukan liian oranssi vaalean pohjavärin takia, mutta aika lähellä tuo mun omaa kuparinpunaista sävyäni nyt on. Hiusten malli pysyi samana pixie-tyylinä. Tuntuu tosi kotoisalta olla taas punapää. c:

Oikeastaan oon ruvennut leikkimään hiuksillani vasta kuluneen vuoden sisällä, sitä ennen en tehnyt mitään radikaaleja muutoksia. Viime syksynä leikkautin hiukseni hartioille asti niinkuin alhaalla olevasta kollaasista näkee. Aika pian uuden vuoden jälkeen uskaltauduin kuitenkin toteuttamaan haaveeni ja pyysin kampaajaa leikkaamaan mulle lyhyet hiukset(keskimmäinen kuva). Ja keväällä värjäsin hiukseni ekaa kertaa ihan toisen väriseksi, varmaan noin maaliskuussa musta tuli blondi. Tykkäsin siitäkin väristä kyllä tosi paljon mutta nyt syksyllä aloin kaipaamaan taas tummempaa väriä. 

Mitään muuta erityistä mun viikonloppuun ei kuulu, oon roikkunut Janinan luona, tehnyt läksyjä ja ulkoillutkin hiukan. Otin pitkästä aikaa kameran mukaan kävelylle ja fiilistelin syksyä, laitan vaikka huomenna kuvia siitä. Öitä! <3

~Sanni